Johan näitä käsityöblogeja pitäis olla riittävästi, mutta sekaan aina mahtuu.
Totesin että alan olla aika syvässä päässä historianelävöittämisen runsasväkistä ja mukavaa allasta, kun aloittelin tänään hienon vihreän toimikkaan kutomista pystykangaspuissa. Tosin lanka on värjätty pääosin punasipulilla, en ole itse kehrännyt sitä saati kasvattanut lampaita, joten en ehkä ole vielä aivan toivottomasti menettänyt kosketusta siihen mitä valtaosa ihmisistä pitää riittävänä ja kohtuullisena autenttisuustasona.
Tarkoitus olisi tehdä nyt kangaspuissa olevasta kankaasta paita tai housut - katsotaan, mihin riittää. Ostin nimittäin Wolinista myös käsinkudottua valkoista 2-1 villatoimikasta, josta myös saisi oivan paidan tai sitten takin. (Siis oikeasti. Käsinkudottu kangas, 4,7 metriä, leveys noin 42cm, hintaa 100 zlotya kun toisessa päässä on muutama reikä. Kyllä kiitos!)
Lisäksi Wolinista tarttui mukaan varsantalja, 9 kauriintaljaa ja sekalaista piensälää. Ensi talvena ei tulla palelelmaan, oli pakkaset sitten millaiset vain. Tarkoitus olisi tehdä kauriista varhainen svita-mallinen takki ja ehkä lahkeet mikäli materiaalia riittää, ja varsasta somine pörröisine harjoineen tulee oikein hyvä huppu kunhan sen vuorittaa jollain - selkärankaa pitkin kun oli joku mokoma piirtänyt kuulakärkikynällä viivan. Harkitsin muutaman kaninnahan ostamista vuorimateriaaliksi, mutta luonnollisen värisiä elukoita oli kojussa jäljellä vain kolme, ja J ehti ensin osille kahteen niistä.
Haluaisin pyrkiä yhä enemmän käsintehtyihin kankaisiin ja nahkaan sekä turkikseen muinaissuomileikeissä. Keskiajalle toki sitten omat kujeensa. Mutta käsityö on sen verran kallista että mahdollisuus varusteiden parantamiseen löytyy lähinnä itse kutomalla ja juurikin Puolan markkinoilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti