Käkkäisen värjäämätön mutta hyvänlaatuinen villa sopi vaikkapa puolivallattoman tykkimiehen takkiin. Kierrätyskeskuksesta löytyi pala pellava-puuvillakangasta, joka toimikaskudetta lukuunottamatta oli ihan käypää tavaraa ja lisäksi sen verran jäykkää että se antaa takille ryhtiä. Mitoitus pyrkii olemaan sellainen että takki menee gambesonin päälle ilman turhaa ähinää. Pituutta on myös reilusti, eli voi käyttää myös lahkeiden eikä vain joined hosen kanssa.
Vuorituksesta näkee yhä kankaan ensimmäisen olomuodon haamun. Siellä se on, takakappale. Hihat syntyivät kiiloista, ja takahelman pidennys etukappaleen palasta. Ensimmäinen korjaus näkyykin tässä, eli ei-niin-mihinkään kuvaan tai löytöön perustuva neliönmallinen takahalkiota leventävä pala.
Kangasnappeja on takin rintamuksessa 12 kappaletta. Koska en jaksanut ruveta tekemään niin paljon napinläpiä, ja ne haittaavatkin myöhempää käytettävyyttä, on napinlävet suoritettu lautanauhalla johon on jätetty sopivat aukot. Keskiaikavaatteeseen pirtanauha olisi ollut parempi, mutta en löytänyt nauhapirtaa mistään, ja kahdella langalla on inhaa tehdä lautanauhaa: laudat pyrkivät asettumaan pienimmän vastuksen mukaan, ja viriö pitää kääntää joka kerta uudestaan auki. Lisäksi käyttämäni lanka oli hyvin ohutta, kertaamatonta ja käytökseltään täysin tuntematonta, joten en viitsinyt ruveta arpomaan. Tuli kuitenkin viikonloppuna havaittua että takki ei istu. Ongelma on materiaalin puute edessä ylhäällä (ei saa nauraa! binderinkään kanssa ei istunut!), minkä korjaamiseksi on suunnitteilla kiilojen lisääminen kainalosauman etupuolelle, ja hihoihin vastaavat levennyskiilat. Samalla voikin poistaa takaa dokumentoimattoman neliölevennyspalan. Voisikohan lisäkiilat tehdä ilman vuorta, jotta takki laskeutuisi paremmin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti